Krouvin lavalla 6.7.2007

Elämysteni sarja jatkui. Krouvin lavalla Topi Sorsakoski ja Kulkukoirat ja Tuula Heikkilä ja Markku Harjunpään orkesteri saivat aivan muistettavan illan.

Mieleni olisi tehnyt mennä kuuntelemaan Markus Törmälää (ja toivottamaan onnea avioliiton johdosta) ja FBI-Beatia Karkialammille. Kun paikalla kesäaikana on ollut hyvin vähän asiakkaita ja ilmeisesti vain kymmenkunta henkeä ollut viikko sitten, niin jätin paikan väliin. Silloin Charlies ja Janne Leino olivat esittäneet koko illan normaalin ohjelmistonsa. Ihailtavaa ammatillista taitoa ja ymmärrystä. Kevättalvella siellä on ollut useita satoja henkiä illoissa, mutta kesälavojen auettua ihmiset menevät mieluummin niille.

Krouvin lavalla arvelin saavani kuulla perustanssimusiikkia toisen orkesterin kohdalta, mutta Sorsakoski oli arvoitus. Varmaan yli kymmenen vuotta on siitä, kun sen ainoan kerran olen hänen tanssi-illassaan ollut. Silloin pienellä lavalla oli surkea mies pitäen kiinni jalalla olevasta mikistä ollen vähän väliä kaatumaisillaan tanssijoiden päälle. Sitä mielikuvaa olen kantanut nämä vuodet, vaikka pidänkin monista hänen kappaleistaan.

Oletin, ettei kovasti ole tanssiväkeä paikalla. Eikä aluksi ollutkaan. Muutamia pariskuntia oli tanssimassa, lisäksi ihan muutamia yksin tulleita herroja ja daameja. Kulkukoirat olivat aloittaneet illan ja hämmästyin. Musiikki oli mitä tanssittavinta. Äänentoisto hienosti kohdallaan. Sen kyllä huomaan lavoilla. Sorsakosken viimeisen kappaleen jälkeen orkesteri esitti aivan upean ja pitkän "fanfaarin", jossa kaikki soittajat esittivät hienosti ja varsinkin rumpalin taidot olivat silmiä ja korvia hivelevät. Sitä esitystä ei tanssittu. Sitä katsottiin ja kuunneltiin ja minä seisoin melko lähellä katsomassa. Pelkästään sen tähden voisin mennä heitä kuulemaan.

Miksihän en ole näinä vuosina edes muistanut heitä. Ei pitäisi kantaa vanhoja muistoja mukanaan, ei ainakaan huonoja. Eikä orkesterilla ole ollut mitään tekemistä käymättömyyteeni. Topin nettisivuilta löytyy tietoja orkesterin jäsenistäkin ja saa kuvan myös heidän taitavuudestaan soittajina. Yhtä asiaa toivoisin tältä orkesterilta ja se on kontakti yleisöön. Topi osaa sen, mutta myös soittajat voisivat hieman hymyillä.

On ollut juttua, että Agents ja Topi palaisivat yhteen, mutta Topin sivuilla uutiset-kohdassa asia kumotaan ja kyse on yhdestä levystä, joka julkaistaneen elokuussa. Kulkukoirat on edelleen hänen orkesterinsa.

Musiikillisesti ilta oli hyvä. Harjunpään orkesteri on perinteinen tanssiorkesteri ja selkeitä tanssikappaleita esitettiin. Settien lopussa tuli niitä kansallisia tansseja, minkä tavan katson orkestereilla suureksi plussaksi. Kauniita tangoja kuten Erottamattomat esitettiin. Samoin Esko Rahkosen Syvä kuin meri, mainiten hänen muistolleen. Samoin tekivät Kulkukoirat esittäessään Kirkan kappaleen. Muisti ei ihan toimi, mutta Harjunpään joukko esitti muistakseni Kielon jäähyväiset, josta myös pidän. Kaikkia lavatanssilajeja esitettiin ja tangoja tuli useita kummaltakin orkesterilta.

Itselleni tanssin suurimpia iloja ovat tangot ja polkka/jenkka/masurkka-lajit. Hidas valssi jäi varmaan väliin, koska en muista siitä mitään.  Pitkästä aikaa olin samoissa tansseissa yhden mieleisimmästä olevan herran kanssa. Tangoja sain tanssia useammat ja polkat ja jenkat lisänä ja foksejakin. Silloin on tanssi-iltani tyytyväisyys taattu. Nyt kun vielä oli mukavia tanssiherroja muihinkin lajeihin, niin liikuntaa tuli ja nautintohetkiäkin.

Alkuillan hiljaisuudesta kehkeytyi hyvä tanssi-ilta ja niin oli puseron lisäksi hiuksetkin juurta myöten märät. Kotiin lähtiessäni katselin vielä yön hämärässä lavaa ympäröivää vihreää peltoa. Siinä silmä lepää. Toisinaan sen yllä on ollut täysi kuu. Herran kukkarossa siinä maisemassa lava on. Eräs tanssiherra kertoi, että joskus ennen pelto on ollut keltaisenaan rypsiä. Se on ollut mahtava näky.

Herran kukkarossa minäkin olin ajaessani oikoteitä metsien läpi kotiin. Ihmeellinen onni on ollut mukanani metsän eläinten suhteen.