Jyväskylän viihdekeskus 20.11.2004

Julia
2004-11-21 12:15

Pitkästä aikaa melkein omalla leveyspiirillä tanssimassa. Kaksi hyvää orkesteria esiintymässä ja ei voi sanoa, että toinen olisi ollut kakkosorkesteri.

Täytyy useamman kerran kuunnella harvemmin kuultua orkesteria ennen kuin tajuaa, että musiikki onkin kohdallaan. Jossain mielikuvissa oli, että Voima-orkesteri ei ole mikään erikoinen, mutta kappalevalinnat ja musiikillinen esitys olivat erinomaiset, joten koko ilta oli hyvinkin tanssittavaa, kun Rosso oli toisena orkesterina.

Tarja Lunnas esitti aluksi vanhempia kappaleitaan, jotka minusta ovatkin hyviä. Lisänä se, että ihailen hänen ääntämistään; sanat ovat selkeitä viimeistä kirjainta myöten. Hänen pukeutumisestaankin on erilaisia mielipiteitä, mutta taas kerran hän oli hyvällä maulla valinnut yksinkertaisen tyylikkään tumman, pitkän puvun, joka teki hänet hoikaksi ja tyttömäisen näköiseksi. Rosson pojathan ovat yhtä aurinkoa koko porukka ja soittaminen yhtä hyvää kuin aikaisemmin. Heitä kelpaa katsella ja kuunnella, varsinkin kun olen odottanut toisen hyvän, listaykköseni, Omegan, paluuta mantereelle.

Viihdekeskuksessa on ollut niin kauan kuin muistan, vuorotuntihaku ja se toimii. Vakituiset kävijät ovat sen halunneet ja hyväksyneet ja oli mukava katsoa, miten herrat asettuvat keskelle lattiaa komeana rivistönä haettavaksi. Osa miehistä oli oven suun seudulla, arimmatko ? Mutta hyvintanssivat herrat olivat kyllä eturivissä. Sitä ennätti seurata illan aikana, jolloin oli siis kaksi tuntia naistenhakua. Ehkä oli tavallista sisäpiiriläisyyttä, sillä selkeästi naiset tiesivät ketä hakevat.

Omat tanssit olivat kohtuulliset, jos en luettele, mitä olisin halunnut vielä tanssia. Loppujen lopuksi yleisvaikutelmana tanssin taso ei ole samaa kuin etelässä tai sitten protanssijat ynnä lennokkaimmat helikopterikuskit eivät olleet paikalla.

Niin, polkat sujuivat kahteen kertaan tutun herran kanssa. En muistanut, että kaikkea muuta on tanssittu vuosien aikana, mutta ei polkkaa. Hänet voin panna polkkataitureiden joukkoon. Mutta tango, ei sattunut kohdalleni oikean tangon viejää. Samaa puutetta on ollut pitempään. Tosin en kyllä huomannut sellaista siellä olleenkaan, mutta toivoahan saa. "Luoja ei kiellä suurista haaveista", sanoi äiti, kun halusin pienenä tyttönä liikaa.