Berit Peurungan tanssi-illassa 13.6.2007

Ei minun pitänyt keskiviikkoiltana mitään tehdä, ei ainakaan missään tanssipaikalla. Sitten vain Berit ja eräs humppa sai minut ajamaan Peurunkaan.

Olin jo kai vuosi sitten ensi kerran kuullut Maarit Niiniluodon tiistai-illan humppateema-illassa radiossa humpan Armaani on kuin huhtikuu. Se jokin siinä on. Etsin ja etsin levyä. Musiikkiliike etsi – ei ole saatavana. Vanhahan se äänitys on ja niitäkin on vain Beritin vuonna 1994 ja Georg Malmstenin vuonna 1934. Sitten kirjastosta löytyi Parhaat humpat 2, jossa se oli. Luvattiin kopioida.

Jo ennen kirjastolöytöä kuulinkin Revontulessa keväällä KinoJaken esityksen ilman laulua ko. kappaleesta. Ystävällisiä kun olivat sain myöhemmin heidän oman nuotituksensa ja sanat kappaleesta. Peurungan illassa minulla oli tilaisuus ainakin pyytää Beritiä laulamaan kappale, mutta ei tarvinnut pyytää. Se kuuluu hänen ohjelmistoonsa.

Matka Peurunkaan olikin vaihteleva. Välillä satoi, etteivät pyyhkijät tuntuneet riittävän. Taivaalla kulkivat tummat pilvet. Minä nautin myrskystä, kun en taivasalla tarvitse olla. Saavuinkin perille hieman vaille kahdeksan. En löytänyt mistään tanssien aloitusaikaa.Vahtimestarilta sitä kysyessäni, hän vastasi, että tuossahan ne banjonsoittajat ovat. Kohta varmaan aloittavat.

Olipa hyvä tilaisuus jutella soittajien kanssa ja kysyä, keitä he ovat. Sekään ei näkynyt missään. Dry Capri kertoivat nimekseen, nelimiehinen ryhmä. Siinä selvisi, että vain kerran ovat olleet Beritin kanssa yhdessä. Berit oleillut viime aikoina paljon Amerikoissa. Ja sekin, että kaipaamani humppa on Beritin ohjelmistossa ja että saan oikeat nuotit!!!

Orkesteri soitti aivan ihanasti, niin kappalelajit kuin volyymit ja basistilla oli hyvä ääni. Myös toinen kitaristi lauloi välillä. Mukava ääni hänelläkin. Netistä ei oikein löytynyt tietoja heistä paitsi että EH-viihteen leivissä ovat. Ensimmäisen setin lajit muistan hyvin, kun istuin sen koko ajan kuunnellen ja katsellen talon tapahtumia. Ensin oli hyvät valssit, sitten foxit, vaikka fuskuna, oikeat tangot, humppapari, beatkappaleet vaikka fiilistellen ja hyvärytmiset chachaat. Tauko musiikki oli eri pareja, mutta sekään ei haitannut mitään, hyvin istuivat toisiinsa kappaleet. Toista settiä en enää muista, mutta samalla tapaa jatkuivat. Siis koko ilta aivan erinomaisen hyvää tanssimusiikkia. Berit aloitti kello 22 ja lauloi kaksi settiä. Ihmeteltävän hyvin laulu ja soittaminen sujuivat harjoittelematta.

Paikalla ei aluksi ollut ensimmäistäkään tanssimiestä. Muuta hyvin varttunutta joukkoa oli, kuntoutujia, lomalaisia, ketä lie. Koska kyseessä olivat naistentanssit, niin ihan mielessäni hymyilin naistenhauille. Ne olivat kuin missä tahansa naistentansseissa. Nopeasti hakivat, vaikka ikää oli reilusti. Niin olivat herratkin jo monta kuun kiertoa nähneitä. Kerta kaikkiaan oli hauskaa katsella heidän menoaan. Vaihtoaskelta se oli, melkein kaikki, mitä tanssivat. Iloiset ilmeet kertoivat, että hauskaa oli. Yllättäen sambaa jotkut menivät ihan perussambana eikä humppana.

Näissä keskiviikon naistentansseissa käy kuulemma lähikaupungista tanssiväkeä, mutta nyt ei heitä ollut paitsi toisen setin alussa eräs tuttu herra ilmaantui. Niinpä hänen kanssaan tanssimme mitä nyt tanssimme, mitä sattui tulemaan. Beritin aloittaessa paikalle tuli toinen tuttuni ja niinpä illan ennalta odotettu kuunteleminen muuttui ihan mukavaksi tanssinkin osalta. Yhdet jenkat tanssimme jivenä. Jopa Lapinjenkkaa sain tanssia sen puolikkaan tauolla, kun ne tauot olivat sitä yksi kappale lajiaan. Hyvä niin. Aivan upea chacahaa soitettiin lopulla iltaa ja miten helppoa ja nautittavaa se on, kun tuntee herran viennin. Fuskua, buggia ja foksia ne lajit olivat enimmäkseen, mitä tanssin. Joku tango oli mukana. Rumbamainen kappalekin tuli, olikohan tauolla. Illan päätti oikea lennokas valssipari ja kun väki oli miltei poistunut, niin tilaa oli tanssia ja vienti oli miellyttävän oikeaoppista.

Niin, etten ihan omituinen ollut hauissani, niin hain foksille vieressäni istunutta tuntematonta herraa. Kertoi nähneensä minut Kivistön tansseissa. Totesin, etteipäs olla tanssittu aiemmin. No ei, koska hän on siellä vaimonsa kanssa ja vaimo ei halua olla rivissä haettavana. Nyt hän oli tullut kuulemaan yksin oman kylänsä tyttöä, Beritiä. Ja toinen, mikä ei liene ollut hyvä tapa, mutta erästä pyörätuoliherraa hain. Olin katsellut koko illan heidän kaunista tanssiaan. Sain luvan rouvalta ja tietysti herraltakin.

Tulomatkalla Peurunkaan joskus ajan väärin liikenneympyrästä, nyt kai vahingossa oikein. Kummasti tie vetää Laukaan keskustaan. Pois tullessani osun paremmin kotitielle. Osa matkasta on hiljaista tietä, mutta mutkia runsaasti ja alhaiset nopeusrajoitukset. Onnekseni hiljentelin eräässä mutkassa, kun hämärässä poliisiauto tuli vastaan. Että säikäyttelevät yön sylissä. Riittäisi jo hirvien vahtiminen matkan aikana. Siinä ajaessani mietin, miten kaksi iltaa voi olla erilaisia tanssimusiikin suhteen ja esitystavan. Edellisen illan orkesteria en aio mennä kuulemaan enää, mutta tämä orkesteri soittaa minun jaloilleni ja korvilleni sopivasti. Heidän lavaesiintyminen on miellyttävää. Hyvänlaatuista nöyryyttä saa tiistai-illan solisti etsiä vielä pitkään. Beritin lämmin tyyli olisi hyvä malli monelle esiintyjälle.