21.05.2010 Kuikan lavalla

Avajaistanssit Kuikan lavalla perjantai-iltana näyttivät aluksi siltä, että väljää on, mutta harhaa se oli. Tai kai normaalia tanssijamäärää, kun on pieni lava, niin täysi siitä tulee vähemmälläkin.

Tanssien piti alkaa kello 20 ja alkoivatkin levymusiikilla tai se oli jo menossa ennen kuin sisälle asti pääsin. Siinä heti Fernetin “esilaulaja”, sympaattinen basisti, kertoi, että yhdeksän nurkilla aloittavat. Ei tainnut olla heistä kiinni aloitusaika. Sanoinkin, että jos olisitte aloittanut tuntia aiemmin, en olisi kuullut niin usein heidän soittamaansa ja basistin laulamaa toista alkuvalssiaan Kielon jäähyväiset. Se on niin hyvä. Niin mielelläni sen tanssin ja melkein aina olen saanutkin tanssia.

Oikeastaan se, ettei yksikään herra kaivannut minua sittemmin sille valssille, sai oloni tyhmän surkeaksi. Jos en pitäisi Fernetistä ja Tomi Markkolasta niin paljon kuin pidän, olisin varmaan ajellut sen alkuvalssin kuultuani kotiin. Tonava kaunoinen oli muistaakseni toinen valsseista.

Orkesterissa hoiti erinomaisesti rumpalin leiviskän tutunnäköinen herra - Petoman-orkesterista oli lainassa, kun vakituinen oli saanut kipsin käteensä.

Levymusiikin aikana alussa, kun väkeä oli vähemmän, muutama herra pysähtyi kohdalleni ja se antoi kuvitelman, että tanssi-ilta tästä tulee. Kuusi herraa minua haki, joista yksi kaksi kertaa orkesterimusiikin aikana - varmaan naisystävänsä pyyntöä noudattaen…

Jälkeenpäin ajatellen ne muutkin haut olivat kunhan oli tanssitettu. Yksi vieras herra haki kai ihan oikeasti. En pidä muodollisuustansseista. Jos itse haen jotakin, niin haluan tanssia hänen kanssaan eikä siinä ole mitään "velvollisuutta".

Illan menu oli yhdeksästä alkaen kaksi osuutta Fernetillä, tauoilla levymusiikki, mikä oli hyvää, orkesterin valitsemaa ja seuraavat kaksi osuutta oli Tomi Markkolalla. Ehkä vielä sen päälle oli puolituntinen orkesterilla aikaa soitoille. Tomin toisella osuudella, muistaakseni, hän soitti haitaripolkat, tuttuun tapaansa. Jenkatkin menivät samalla mallilla hänen soittamanaan. Tangot Tulisuudelma ja Täysikuu hänen laulamaan ovat tangoja, joissa tangon sielu on esillä.Tarpeeton mainita, etten tanssinut niitä. Tomin ohjelmistossa olevat kappaleet ovat kaikki kauniita ja niitä on ollut mukava tanssia. Tanssilajeja niistä löytyy useita.

Tilanne ajautui siihen, että naisia, nuoria, kauniita, oli siunaantunut paikalle ja hakualue oli heitä täynnä monta riviä. Ei tullut mieleeni siihen joukkoon tunkeutua ja turhaan olisin sen tehnyt. Naistenhaunkin jätin nopeajalkaisille nuorille. En edes yrittänyt tehdä mitään.

Niinpä kuulolla olin penkissä ja välillä lähempänä orkesteria suurimman osan läsnäolostani. Itse asiassa Tomin ensimmäisen osuuden seisoin yhdellä rupeamalla penkkirivin päässä, josta näköyhteys oli laulajaan ja orkesteriin. Täytin kai sentään pitkäaikaisen fanin ominaisuudet, jos tanssiominaisuudet eivät riittäneet tällä lavalla. Olihan siinä kai sekin, että olen hyvin vähän tässä paikassa käynyt aiemman pitkän matkan takia, mutta oli paikalla ulkonäkötuttuja aika monta. Perjantai-illan kesätanssipaikkaa valitessani on kai jatkossa otettava huomioon monet asiat.

Orkesterille ja Tomille suuret kiitokset illan musiikista. Se on sitä, mitä minä sanon tanssimusiikiksi.