04.08.2012 Rönnin lavalla

Aika erikoinen oli tanssi-iltani Tanssiorkesteri Hurman ja Neljänsuoran musisoidessa. Olin paikalla viisi ja puoli tuntia ja tanssin viisi ja puoli kappaleparia. En ollut hakurivissä ollenkaan. Naismassa oli mieletön ja iso osa oli Neljänsuoran ja varsinkin solisti Ketosen takia paikalle tulleita. Heidän faninsa tukkivat lavan edustan.

Onkohan siitä kohta kymmenen vuotta, kun minäkin olin ihastunut heidän soittoonsa. Se olikin ihan toisenlaista, minun mieleistäni tanssimusiikkia ja olivat soittajatkin silloin paljon "kesympiä".  Olipa lavalla silloin upea puinen viulukin, jota soittaja käytti harvemmin, kuivalla säällä ja vaikutti olevan hänen silmäteränsä. 

Olin valinnut itselleni hyvän näköalapaikan Hurman äänentoistolaitteiden läheltä. Siitä näki hyvin molemmat orkesterit. Siitä minut haki hitaalle valssille aivan lavan lähistöllä asuva herra. Ulkonäkötuttu herra. Tanssittu joskus ennenkin. Tanssimme varsinaisen lavan vieressä oleva alatasolla, pieni tila, mutta väljää ja viileää. Kysyi miksi en ole hakurivissä. Mitäpä siihen sanomaan. Hain häntä sitten naistenhaulla jollekin foksin tapaiselle. En jaksanut miettiä mitään itselleni mieleistä kohdetanssilajia.

Siinä penkillä istuessani lähellä oli pitkään varttunut herra, joka taisi olla myös katselulla. Miestenhaku oli menossa ja hidas valssi alkoi kuulua. Hain häntä tanssimaan .Kysyin kyllä, mitä mieltä olisi hitaan valssin tanssimisesta. Valssi oli kyllä hyvä, Neljänsuoran esittämäksi. Oikeastaan oikein hyvä. Ahdasta oli lattialla, mutta oli vientikin kaikissa tahdeissa, mutta ei oikeassa. Herra haki minua jollekin kappaleelle myöhemmin. 

Alkupuolella iltaa tuli yhden nuoren pariskunnan herra, tuttu kylläkin, juttelemaan humpan alussa ja toiselle puoliskolle menimme tanssimaan. Minä olin kyllä jäykkä kuin lankku - istumisesta. Perään vielä tanssimme jonkun hitaan, se sujui paremmin.

Sitten hain toisella naistenhaulla herraa, jolle annoin Keurusselällä tangorukkaset, kun eräs toinen herra haki samaan aikaan ja olin sopinut hänen kanssaan tanssimisesta. Ei ole antanut anteeksi - ei hakenut illan aikana - eipä väliä. Siis viisi ja puoli kappaleparia liikuntaa kertyi illan aikana. 

Hurman takia olin tullut paikalle. Orkesterissa tapahtuu muutoksia. Yksi soittajista oli viimeistä kertaa mukana samoin kuin äänentoistolaitteita hoitava herra. Mitähän uudet tuovat tullessaan. Jarno lauloi tangon Sinitaivaan. Oli kuulemma vasta harjoittelussa, mutta mielestäni meni oikein hyvin. Sopii hänen äänelleen. Sävellyksenä se ei ole helppo. Tiedän vain yhden toisen miehen, joka sitä laulaa. Pekkaniskan Poikien Matti-Sakari. Hurman poikien lauluissa oli vuorottelua, kuka milloinkin oli äänessä, saman kappaleen aikana. Se kuulosti hyvältä. Iloinen ja taitava soittajajoukko he ovat. Sain mukavat kuvat otettua heistä tässä kokoonpanossa.

Tangoja tuli illan aikana useita jopa Ketosen joukot esittivät ainakin kahdet. Muutoin Ketonen ja fanit mellastivat niillä nopeillaan ja fanien kanssa yhteislauluilla useaan otteeseen. Ei mitään vikaa Ketosen porukan esityksissä. Kohderyhmä ei ole sama kuin Hurman. Koko ilta Neljänsuoraa ja solistia olisi minulle liikaa. Tanssilajivalikoima ei ole heillä suuruudella pilattu. En muuten kuullut illan aikana kummaltakaan orkesterilta polkkaa ja masurkkaa, mutta kädenalijuttuja hitaana ja nopeana senkin edestä.