06.01.2014 Jyväskylän Tapiolassa

 

Vuoden vaihteen jälkeen pääsin taas aika ruuhkaisiin tansseihin. Lippuja oli myyty lähes kaksisataa eikä paljoa enempää ole mahdollistakaan turvallisuus huomioiden. Tavallisesti tanssiväkeä on vähemmän. Näihin iltapäivätansseihin oli saapunut runsaasti varttuneita ihmisiä ja paljon pariskuntia, ilmeisesti eivät kaikki olleet lähiseudultakaan. Naisia oli tavallista enemmän, mitä olen nähnyt tässä paikassa. ”Vapaita” herroja ei ollut lähellekään samaa määrää.

 

Olin lippujonossa, kun alkuvalssit soivat ja seuraavana tulleet tangotkin olivat menossa, kun pääsin sisälle. Tavalliseen tapaani loin silmäyksen orkesterilavalle ja ilmoituksen mukaiset Hannu Saksi ja Erkki Kotomäki, olivat paikalla ja heillä oli seuranaan nuori viulua soittava nainen. Mainittakoon, että taustalla oli konemusiikki. Hannu Saksi soitti haitaria ja Kotomäki lauloi.

 

En ole tainnut kuulla aiemmin vastaavaa puheensorinaa tanssilattialla. Se häiritsi minua. Sen lisäksi äänentoisto ei ollut kohdallaan orkesterillakaan. Haitari soi liian kovasti, solisti lauloi liian kovalla äänellä ja viulun ääntä ei kuulunut. Tanssitila on suorakaiteen muotoinen ja orkesterilava on kapeammassa päässä. Voi olla ehkä, että on vaikeaa saada voimakkuuksia hyväksi. Mutta he saivat sen kuitenkin toiselle osuudelleen ja loppua kohti vain parani. Olisiko joku kertonut heille tai itse huomanneet. Ikään kuin samalla tanssiväkikin alkoi tanssia enemmän, kun pyhien kuulumiset oli vaihdettu ekatunnilla eikä tarvinnut niin kovasti puhua tanssiessa.

 

Kappalevalinnat olivat ihan hyviä. Perinteisiä lajeja oli aika paljon. Mutta muutamia kädenalitansseiksi sopiviakin oli, joskaan ei ollut monta paria keskilattialla yrittämässä sitä. Ikäjakaumaa ei juuri ollut, kun tämän paikan väki taitaa olla suunnilleen nuoruuden päivät ohittanut. Jenkkaa soitettiin ja kahdet hyvät chachaat ja samoin rumbat. Fiilistelykappaleiksikin oli sopivia. Myös hitaita valsseja oli kaksi paria. Tangoja esitettiin ainakin yhdet joka tunnilla. Foksi ja humppa olivat suosittuja. Eli ihan vaihteleva musiikki oli, jos nyt nykytanssilajit olivat pois.

 

Ensimmäinen tunti oli miesten hakua ja toinen naisten, siis vuorotuntihaku, minkä myös iäkkäämmät tanssijat ovat hyväksyneet ja omaksuneet. Jossainpäin Suomea edelleenkin suositaan pääasiassa miestenhakua. Toisella tunnilla musiikki siis kuului hyvin eli sopivasti korvalle ja mikä parasta viulukin erottui soitoissa. Myöhemmin illan aikana lavalta kuului hetkittäin ensin jopa viulun ääni ja muu musiikki oli taustalla. Hyvä niin.

 

Onnistuin hakemaan niitä herroja, jotka olivat minua hakeneet ja kahta muuta herraa. Vakaata ja rauhallista viennit olivat. Tangojakin liikuimme hyvässä rytmissä, jos nyt tangotaivas oli pilvessä. Sen voi tosin nähdä, kun antaa mielikuville tilaa tanssiessaan. Kahdet hitaat valssit tanssin saman miehen kanssa. Hain itse ensimmäisille ja tanssi sujui hyvin oikeassa rytmissä. Hän tunnistaa hitaan valssin ykkösen ja se on sitten helppoa. Hän haki sitten myöhemmin, kun hidas valssi alkoi kuulua. Ensimmäinen kappale oli todella vaikeaselkoinen, instrumentaalikappale, jossa oikea askellus oli lähdössä vaikea ja hetkittäin en itsekään tiennyt missä tahdissa olimme kunnes musiikin selkiytyessä totesin viejälle, että olemme kuitenkin oikeassa tahdissa. Toinen valssi oli taas hyvin selkeä tanssia. Kun ensi kerran jossain kohtaan soittajan, otan selville, mikä kappale sai aikaan epävarmuuden ensimmäisellä tanssilla. Kolme tuntia oli riittävä aika tanssiliikuntaan.