Ravintolaillassa perjantaina

Tanssimisen unohtaminen muutamaksi päiväksi on ihan mahdollista. Mielenkiintoiset käsityöt, pikkuneidolle kesämekko ja hattu sekä isommalle herralle solmion tekeminen pitävät ajatukset vireinä. Pitkästä aikaa virkkaaminen ja kirjominen tuntuvat mielekkäille.

Jokin vaisto kuitenkin sai katsomaan erään ravintolan perjantai-illan tarjontaa ja onneksi huomasin esiintyvän orkesterin. Tavanomainen tunti ensin levymusiikkia, joka oli hyvä. Paikalla naisia, muutama pariskunta ja ihan jokunen mies. Orkesteri aloitti kello 22 ja jatkoi kai puoli kahteen. Kaksi viikkoa sitten olin saanut ensi tuntuman heihin. Positiivinen ensi vaikutelma on tärkeää kaikissa tilanteissa.

Tällä kertaa musiikki oli valittu selkeästi ravintolaväkeä varten. Silti se oli vaihtelevaa ja sopi hyvin pienessä tilassa tanssittavaksi. Pieni oli orkesterilavakin ja kosketinsoittaja esitti hanurikappaleet kaiutinlaatikon päällä seisten, pää melkein matalassa katossa. Ei ollut tilaa soittaa omalla paikallaan koskettimien luona. Hauskuutena hän sen piti ja näkyipähän paremmin ympäri ravintolaa. Muutoinkin soittajat olivat iloisella tuulella jopa basisti ja kitaristikin olivat yhtä hymyä ja naurua.

Illan juonnon hoiti ilopilleri-rumpali, mutta ikävä kyllä lähes joka orkesterin tärkein soittaja on piilossa takana. Illan tanssilajit olivat beat-voittoisia, mutta kyllä tavallisia valsseja, humppaa, tangot, chachaa ja foksin eri muotoja ainakin esitettiin.

Orkesterin valovoiman noustua lavalle en välttämättä ahtaudessa halunnut tanssia, jos en muutenkaan. Paikalla oli enemmän tai vähemmän nauttinut ravintolaväki eikä yhtään omaa mielialaa nostavaa herraa. Illan ilo oli siis musiikki ja erinomainen orkesteri solisteineen. Nuori solisti on nopeasti edennyt tanssilavojen lupaukseksi ja kun hän osaa säilyttää luonnollisuutensa ja persoonallisen esiintymistyylinsä, niin tulevaisuus on taattu. Kerta kaikkiaan on ilo kuunnella ja katsella häntä. Uusia kappaleita hän esitti muutamia ja ensi viikolla oleva levyn julkistaminen on edessä ja esiintyminen KIV:ssa Nurmen lavalla. Mielenkiintoista nähdä miten KIV:n ohjelmistoon kuuluvassa tanssinopetussessioissa nämä laulajat selviytyvät. Ja mikä ettei, ovathan tottuneet esiintymään muutoinkin ja onhan rytmi heillä verissä.

Solistin lopetettua ravintola-asiakkaiden runsaitten taputusten saattelemana, minä poistuin hyvillä mielin vaikken montakaan kappaletta lattialla ollut. Enempää en halunnutkaan, kun minulle tanssiminen on jotain muuta kuin lattialla kävely, törmäily ja jutustelu. Olen sitä mieltä, että tästä nuoresta miehestä ja hänen upeasta orkesteristaan vielä kuullaan. Uskon tanssiväen ottavan heidät avosylin vastaan.