28.08.2010 Ilveskasinolla

Tanssi-iltaan olivat saapuneet Finkut ja 800 henkeä lipunostaneita. Kuulin, että se oli suurin määrä väkeä tälle kesälle. Ei silti mitään hirveää ryysistä ollut vaikka väkeä olikin.

Pitkästä aikaa muutaman sanan vaihdoin orkesterin Tomin kanssa. Hänen, joka aikanaan jätti Omega-orkesterin ja en pitkään aikaan ymmärtänyt asiaa ja surinkin sitä.

Illan tanssit sujuivat aluksi levynsoittajan tahdeissa. Onkohan hän entinen radiotoimittaja tai jotain. Hyvin kuuluivat spiikkaukset ja sopivia olivat tanssikappaleetkin.

Tämä on entinen kotilavani, tosin kauan sitten. Mukava sinne on mennä, kerran, kaksi kesässä. Joitakin entisiä tanssituttuja on aina paikalla ja nyt oli tuttuja nykyisestä kotikylästänikin. Finkut vetävät laajalti tanssijoita.

Illasta ovat jääneet mieleeni parhaat hetket. Polkat sain tanssia ventovieraan kanssa. Hän valitti, että jännitin. Itsellään hänellä oli liian tiukka ote mikä ahdisti minua. Polkka on silti plussaa illalle. Kotikylän hyvä tangomies haki tanssimaan - tangoa tietysti. Kuittailin haun fuskulla myöhemmin illalla. Nelostien suunnasta Ouluun päin olevan herran kanssa tanssimme  kohteliaisuustanssit tai ehkä niin hänen puoleltaan. Hän on pitkäaikainen tanssituttuni enkä ajattele miten askeleet oikeastaan menevät. Hän on hyvä tanssija ja minä en ehkä ole välttämättä paras mahdollinen tanssipari hänelle. Mutta ei se ole haitannut tanssihetkiämme, silloin kun samoissa tansseissa olemme. Ehkä ne sympatiat kuitenkin menevät ohi tanssimisen. Kappaleiden välissä olevat puheemme ovat muuta kuin tanssia. Hiihtoa ja elämää.

Karjalan puolesta oleva polkantaitaja haki jollekin mukavalle sylitanssille. Harvoin näemme. Hyvin hän vie kappaleet. Ilo oli tavata myös toinen polkkatuttu. Paras polkan tanssija elämässäni. Hän on omista syistään jättänyt polkan vähemmälle. Hänen polkan askelissaan on kaikki mitä voi olla ja vienti on täydellistä. Lisäksi laukat ja paikallaan vinha pyöriminen ovat kuin piste iin päälle. Sellaista en kai enää koskaan saa tanssia. Nyt tanssimme chachaan ihan vain lähikontaktissa. Hän osaa kyllä kaikki tanssilajit taustanaan kilpapuolen hyvät “kirjain”luokat. Mutta ne hän on jättänyt taakseen eikä koskaan ole lavatansseissa tuonut niitä taitojaan esille. Hän on omannut lavatanssin nautinnollisuuden kilpapuolen kurinalaisuuden ja tarkkuuden jälkeen.

Rauhalahden tansseissa tapaamani herra lähikunnasta oli hyvä viejä. Joensuun seudulta oli paikalla tuttu tanssipari ja hetken juttelut sopivat heidän kanssaan. Naisia oli paikalla aika suuret määrät, mikä sumentaa tanssin iloa ja halukkuuttakin.

Illassa tapahtui muistamattomuusvirhekin, josta selvisin pelkällä “säikähdyksellä”. Eräs herra tuli hakemaan ja en muistanut kuuna kunnan valkeana tanssineeni hänen kanssaan. Herra pyysi tanssimaan ja teititteli. No, nuorempi itseäni hän oli, joten kuittasin tanssiin lähdön teitittelemällä takaisin. Siis suostuin tietysti. Herra sanoi siihen - anteeksi. Niinpä jatkoin, että kun herrasmies teitittelee minua tansseissa, niin saanpa siitä hyvän maininnan tanssipäiväkirjaani. Niinpä siinä juttumme kääntyivät tuttuihin asioihin, hän tiesi kyllä blogistani ja tietysti uskoi minun tunteneen hänet kun puhuin päiväkirjastani. Enkä tohtinut mainita, että muistini petti alkutilanteessa. Itse asiassa meillä oli ollut jo kauan sitten juttua, että Ilveskasinon tansseissa saatamme olla yhtä aikaa. Vanhuus ei tule näköjään yksin…

Levynsoittajaherra on jostain tuttu takavuosilta entisen elämäni ajoilta savolaisten maassa. Niinpä hän ohi kulkiessaan tuli juttelemaan ja siitä menimme tanssimaankin. Useampia kappaleita silloin kun Finkut olivat lavalla. Kun välillä tuli nopeita kappaleita, niitähän kyllä tuli tai kansallisia lajeja, niitä tanhujuttuja niin kuin jotkut sanovat, hän totesi, että menepäs nyt hakemaan noita taitajiaSilmänisku

Kun orkesteri taas vuorollaan aloitti osuuttaan puolilta öin, lähdin ajelemaan kotiin. Tuntui hyvälle nähdä vanha kotilava ja ihmisetkin. Ihme kun ei nukuttanut ajaessani, vaikka unia ei kovasti takana ollutkaan viikolta. Suolapähkinät ja vaahtokarkit pitivät hyvin hereillä.