14.05.2015 Peurungassa

 

Viimeinen viikko on ollut kyllä yhtä juhlaa ja jatkuukin. Leif Lindeman, haitaristi Pekka Juntunen ja orkesteri Avec olivat Kartano Kievarissa äitienpäivätansseissa viime sunnuntaina ja nyt sitten Peurungassa jatkuivat hyvän olon illat. Tangokuningatar Saija Tuupanen oli täällä yllätystansseissa viime tiistaina ja heillä jatkuu lauantaina tanssit Krouvin lavalla. Molemmat ovat minulle erittäin mieleisiä esiintyjiä ja aivan mahtavan hienoja ihmisinä.

 

Peurungan viikkotanssit alkavat klo 21 ja päättyvät vähän puolen yön jälkeen. Avec soitti hyvää tanssimusiikkia yhden osuuden ja sitten aloitti Leif ja häntä säestävä taitava haitaristi Pekka Juntunen Avecin lisäksi. Leifillä on ollut tapana viime aikoina aloittaa ilta tangolla Saapuuko hän. Olen toivonut saavani videoitua tämän tangon, mutta epäonnistunut eri syistä. Täällä esiintymislavan edusta on pieni ja ei ole kaidetta. Tanssiväki kiilaa ihan lavan reunaan hyvin lähelle soittajia ja esiintyjiä. Joten kuvaustila jää olemattomaksi. Sivusta kuvattunakin tahtoo ihmisten käsiä ym tulla nauhalle tönimisten aihettaman kameran liikahdusten lisäksi. Esiintymislavan värivalot rajoittavat myös kuvauspaikkaa. No, kyllä vielä joskus jossain saan tämän minulle hyvin tunnepohjaisen tangon kuvauksen onnistumaan.

 

Leif kyllä on hyvä kuvattava eikä siinä voi epäonnistua. Hän laulaa ja hymyilee yhtä aikaa. Ruskeat silmät säihkyvät iloa ja lämpöä. Hymykuopat ja naurunsa täydentävät hänen valoisaa olemustaan. Hän huomioi katseellaan kaikki paikalla olijat. Hänen lavakarismansa on hienoa ja valloittavaa. 

 

Illan kappaleita oli Leifin molemmilta albumeilta Laulaa rakkaudesta ja Unikuva. Lisäksi hän esitti tulevalta Toivon albumiltaan nimikkokappaleen Toivon – kuulin sen nyt livenä toisen kerran. Youtubessa se on ollut kuultavana jonkin aikaa. Tämä kappale on erilaista Leifiä kuin mihin olen tottunut. Kauniita ja mieleisiä hänen laulunsa ovat, mutta tässä on herkkää elämänkulkua, toivoa ja uskoa. Kappale on Leifille tehty ja uskon, että sillä on menestystä. Ihminen kaipaa välillä kaunista musiikkia, jonka sanat koskettavat ja tulevat sydämestä. 

 

Kahdelta aiemmalta albumiltaan Leif lauloi ainakin Tallinnan laulun, Kipinän, Ruoriton pursi ja Silmiin. Muita olivat Muistoja vain, joka ei ole ollut pitkään ohjelmistossa ja useasti kuulemani Jäljet hiekassa ja Lämmin hellä pehmoinen. Sopivat niin hyvin Leifille ja äänelleen. Illan lopulla sitten tuli ainakin minulle yllätys - Satumaa – hänen Tenavatähti-kilpailun finaalikappaleensa. Satumaa-tangoa jossain oli suunniteltu esitettäväksi Suomen kansallislauluksi. Liekö totta vai ei, mutta jotain pyhää siinä kansan syvien joukkojen mielestä on ja kyllä minäkin olen aina pitänyt siitä.

 

Leif esitti useamman tangon 2 x 45 minuutin aikana ja lopussa kiitoskappaleena oli tämä kansan suosikki Satumaa. Leif sanoikin, että hän aloittaa iltansa ja päättää sen tangoilla. Tällaisen illan jälkeen jää itselle jokin selittämättömän hyvä olo. Vaikka kaikki Leifin esittämät kappaleet antavat paljon, niin Leif ja tangot täyttävät tangosieluni.