22.12.2012 Kartano Kievarissa

Pakkastakin oli hieman liikaa, mutta mieleni teki päästä kuulemaan Fantasia-orkesteria ja sitäkin miltä kahden vuoden takainen tangokuningas Marko Maunuksela nyt kuulostaa. Jouluinen tunnelma oli mielessäni. Luminen luonto ympärillä. Puut tien varrella hehkuivat valkeuttaan.

Jouduin hyvissä ajoin perille. Ennen yläkerran tanssisaliin menoani nautin torttukahvit alakerrassa. Siinä oli karaoke jo menossa. Levymusiikki oli alkanut soida jo yläkerrassakin ja muutamia pareja oli tanssimassa. Eräs tuttu herra tuli hakemaan ja tanssimme muutamia kappaleita peräkkäin vaihtaen kuulumisia.

Orkesteri Fantasia aloitti varttia vaille yhdeksän. Heillä oli kaksi osuutta ennen illan solistia. Orkesterilla oli vielä omaa soittoaikaa vaille yhdestä puoli kahteen. Orkesterille annan kiitettävän arvosanan illan alusta, heidän osuuksistaan, jotka olin läsnä. Pidin kovasti heidän tavastaan esittää tanssimusiikkia. Joukossa oli paljon kappaleita, joiden hienostunut sovitus yllätti minut. Iloista esiintymistä ja laulua oli lavalla ja varsinkin basistin hymy on valloittava äänen lisäksi.

Tanssilajivalikoima oli runsas. Hitaat valssit olivat oikealla nopeudella joskin eräs herra koki ne liian hitaiksi. Minusta ne olivat juuri sellaiset kuin pitää. Soitetut polkat olivat myös mukavat tanssia eikä tarvinnut pikajunavauhtia mennä. Jotkut orkesterit soittavat nopeammalla rytmillä ja jotkut tanssijat jopa pitävät sellaisesta. Polkan voin tanssia nopeudesta riippumatta ja mutta tanssista nauttiminen eri asia. Näiden polkkien aikana ennätti sanoakin parille jotain ja kokea tanssimisen ilon.

Tangoja esitettiin illan aikana useita ja osa oli oikeita kunnon tangoja. Saimme kuulla myös Seinäjoen uutta tangosuuntausta, mistä en pidä yleensäkään. Taukomusiikissa oli vaihtelevuutta joskin sama nauha taisi pyöriä kaikilla tauoilla. Orkesterin ensimmäisellä osuudella oli kaunis rumbamainen kappale, jota tanssiherra piti rumbana. Tanssimme sen kyllä persoonallisella viennillä. Toisella osuudella oli sitten oikeat rumbakappaleet. Erään herran kanssa tanssimme myöhemminkin rumbaa ja hän erinomaisena viejänä sovelsi chachaan askelia tietyissä musiikin kohdissa ja taas palasi rumbaan. Se olikin piristävää. Muutoinhan rumba kosiotanssina on viettelevä ja viivyttelevä ja siinä nainen voi tehdä mitä haluaa tai ainakin melkein.

Illan alussa aloin epäillä, ettei Fantasiassa ole kuin yksi tuttu soittaja, orkesterin maestro, joka on sattunut kohdalleni vuosien mittaan milloin missäkin. Niin Lapissa kuin etelässä. Tarkemmin katseltuani oli kitaristissakin tuttuja piirteitä. Huomasin päiväkirjaani katsellessani, että yli kuusi vuotta sitten kesällä oli ilo olla jopa kolme kertaa viikon sisällä heidän tansseissaan. Sellaista mahdollisuutta ei enää tule.

Tangokuningatteren orkesterina ensimmäisen vuoden ajan kruunaamisesta he olivat olleet vuosia. Nyt sitten, kun valitaan vain yksi kuninkaallinen, niin tangokuningas Maunuksela on saanut heistä oman orkesterin. Hyvin tuntuivat yli kahdessa vuodessa toisiinsa sopeutuneen ja varmaan orkesteri oli kokenut monia vaiheita aina uudelleen ja uudelleen saadessaan vuoden ajaksi uuden kuningattaren mukaansa. Ehkä nyt olikin helppo sopeutua kuninkaaseen monien kokemusten perusteella.

Maunukselan esiintyminen oli, niin kuin muistin, edelleen riehakkaan iloista showta ja monet kappaleet olivat nopeanpuoleisia. Minun makuuni ne eivät olleet tai ehkä niitä oli liikaa. Kaipa tanssikansa tarvitsee tällaista musiikkia ja voimakasta bassokomppia laulun takana. Mutta oli solistilla minullekin sopivia kappaleita ja en hänen ääntään voi moittia. Mutta ikävä kyllä, hänestä ei tule mieleeni tangokuningas, vaikka hän oli hellyttävä kruunajaistilanteessa silmät kyynelissä. En ollut paikalla ja havainnot olivat vain TV:n välityksellä. Mutta onhan meissä kaikissa erilaisia, niin lavalla kuin tanssilattialla. Ehkä entisaikojen Seinäjoen tangomarkkinoiden kautta syntyneet edelleenkin suosiossa olevat harvat tangokuninkaat ovat pian historiaa. Onneksi heitä on vielä olemassa ja voin olla välillä läsnä heidän tanssi-illoissaan.

Toisaalta on Maunukselalla esiintymistaito hallussa niin monessa hän ollut mukana, mikä on luettavissa Auraviihteen sivuilta. Onhan hän tänä vuonna voittanut Joululaulukilpailun, juontaa tilaisuuksia ja tehnyt sanoituksen toisella albumillaan Kaunista ja hyvää olevalle kappaleelle Enkelin kahdet kasvot.

Oma tanssillinen puoli oli pitkästä aikaa erinomainen. Vuorotuntihaku sallisi runsaan osallistumisen lattialla, mutta toisella naistenvuorolla tyydyin muutamaan hakuun ja katselu ja kuuntelu oli paikallaan. Muutoin parketti kutsui hyvinkin. Siinä sitten toisella omalla hakuvuorolla seurasin lavaesiintymiset. Kun olin paikalla jo kahdeksan nurkilla ja poistuin hieman solistin loppulaulujen jälkeen, niin tanssittuja kappalepareja kertyi kaksikymmentä kuusi, mitä ikä, näkö ja kokokin huomioiden ihmettelin itsekin. Liikuntaa siis tuli tällekin päivälle, kun pakkasen takia en ollut päivällä ladulla.