12.12.2010 Kivistön työväentalolla

Sunnuntai-illan tanssit alkaen kello 17 ovat minulle sopivia. Kari Piironen ja orkesterinsa Caminito ovat hyvin mieleisiä minulle pitkältä ajalta. Kari Piirosen karismaattinen ja täyttä antaumusta oleva esiintyminen ei jätä koskaan kylmäksi. Kyllä hänen esiintymistään voin katsoa lavan vieressä, mutta vielä parempi on tanssia hänen kappaleitansa. En varmaan kyllästy koskaan hänen lauluihinsa.

Kivistöllä tanssi-iltani ovat vaihdelleet. Toisinaan on ihan tanssillisia iltoja ja välillä saan ihailla penkistä käsin illan kulkua. Tämä ilta alkoi hyvin. Ensimmäinen tunti oli miehille ja hakuja riitti. Toisella tunnilla naistenvuorolla tein parhaani.

Sitten Kari aloittikin osuutensa kolmannella tunnilla tangoilla. Toisen tangoista, Punaiset lehdet, osoitti minulle. Herroilla oli paremmat kohteet. Mutta minä istuin ja kuuntelin, koko sydämelläni. Masurkalle ja samballe minua haettiin. Jollekin muullekin. Edellisen illan tuttu herra Kievarin tansseista haki neljä kertaa, mistä olin hyvilläni. Jenkalle sitten hain häntä.

Viimeisintä polkkatuttavuuttani hain jollekin hitaalle. Vienti ei ollut hidasta, se oli hyvin tulkinnallista ja kaunista. Tangon ja hitaan valssin sain tanssia hänen kanssaan myöhemmin. Kaukaisia tuttujakin oli kalakukkokaupungista päin paikalla. Mukava nähdä ja tanssia pitkästä aikaa.

Pääsin sitten itse hakemaan polkan soidessa, naistenhaulla. Hidas kun olin, niin tutun herran haki joku muu. Onneksi huomasin erään herran ja tiesin hänen tanssivan polkkaa. Hyvin sujui ekatanssimme. Tangot jäivät tälle illalle vähille. Paikalla ei ole yleensä kovin monta hyväaskelista siihen lajiin.

Illan ilosanoman minulle kertoi nuori pari. Herra on tuttu kitaravirtuoosi. Ihmettelin heidän ilmaantumistaan paikalle. Tangokuningasta halusi soittomies varmaan kuulla ja orkesteriakin. Olivat saaneet orkesteriinsa Caminiton aiemman monitaiturisoittaja-laulaja-tanssijan. Kyllä Oinaan orkesteri Kiintotähdessä alkavat uudet tuulet puhaltaa. Heitä on päästävä kuulemaan pian.