Nuorten sinkkujen tanssipaikassa

Neliapilan lämminhenkiseen Syvis-selvitykseen voin vain sanoa, ettei minun pitäisi kuljettaa itseäni "nuorten sinkkujen" kohtaamispaikkaan, kuten Syvälahti takavuosina mainosti tanssejaan.

Heinäkuun lomakuukausi näytteli kai suurta osaa ja naisten määrä sitä toista osaa. Väki oli kuin heinäpellolla ennen sadetta. Suunnista ei ollut tietoa eikä paljon muustakaan. Viime lauantain tanssit samassa paikassa olivat "normaalit" tanssit.

Neliapila suorastaan liioitteli liikkuvuuttani, sillä herrojen haun vallitessa oli lähes kaaos ja pahempaa oli odotettavissa naisten haulla. Joten harkitsin hakea salin parhainta tanssijaa ja poistua ja niin teinkin. Taavitsainen aloitti naistentunnin tangolla, joten paremmin en voisi aloittaa ja lopettaa hakuani. Hyvillä mielin ajelin kotiin nukkumaan - ajoissa.

Tuttuja ei juuri ollut ja Neliapilaa en edes nähnyt, mutta yksi pinssiherra oli, minun jarrumieheni ja nyt ei ollut jarruja, kiitos vain Jönni. Tanssitaitosi kehittyy silmissä ja käsissä, joten kohta putoaa kyydistä...

Ehkä tanssivire ei ole vielä palannut tangomarkkinoiden jälkeen, kun eväiden rippeiden mutusteluun on mennyt aika ja kesäteatterimatkoihin. Mutta ehkä jonain muuna iltana sujuu tanssiminen helpommin.