Ravintolatanssit 13.8.2009

Vuoden 2008 tangokuningas Jukka Hallikainen esiintyi Savon pääkaupungissa ravintolassa, joten kun nyt pikkuhiljaa olen alkanut ymmärtää hänet hyväksi esiintyjäksi ja ihan tangokuninkaalliseksi, niin enhän voinut jättää häntä kuulematta, varsinkin kun olin edelleen lomatunnelmissa.

Ravintolaillat eivät varmaan miellytä orkestereita sen enempää kuin tanssinharrastajiakaan, mutta se on osa heidän työtään, jota en kyllä kadehdi. Kaiken takana on tietysti ravintolat ja viinanmyynnin mahdollinen suuri osuus, kun useimmiten solisti aloittaa myöhään, joissakin paikoissa jopa puolilta öin. Nyt ei onneksi mennyt kovin myöhään.

Kello 21 alkoi levymusiikki ja Monarkia-orkesteri soitti sitten yhden oman osuuden ennen solistin vuoroa. Pieni se on tila, missä soittajien on työnsä tehtävä ja vielä matalakin. Ravintola-asiakkaat ovat omaa luokkaansa. Musiikki oli monipuolista ravintolaan sopivaa ja solisti lauloi tyylillä. Haitaristi orkesterissa on Kultaisen harmonikan vuoden 1999 voittaja. Rumpujen takaa löytyy aina naurava herra. Kyllä tässä ovat kohdanneet toisilleen sopivat, solisti ja orkesteri.

Illan tanssit ovat niitä mitä pienellä parketilla voi tehdä. Paikalla oli kaksi aiemmin ihan lappu selässä tanssia harrastanutta herraa ja pari muutakin hyvin tanssivaa, joten ilta ei kokonaan istumiseksi mennyt. Minä tosin mielelläni kuuntelin ja katselin esiintyjiä, kun vasta  lyhyen aikaa olen sallinut sielussani ja sydämessäni tilaa solistin lauluille. Muutaman tapaamisen jälkeen on pakko todeta, että jos lauluääni on hyvä, sitä on myös ulkonäkö, mutta ennen kaikkea hyvää on korvien välissä. Hän on herrasmies.