30.06.2012 Savion ja Hangan lavat

Erehtyyhän sitä ihminen kahdelta jalalta, kun hevonenkin erehtyy neljältä - sanoo vanha sananlasku tai jotain sinnepäin. Ei illan orkestereissa vikaa ollut. Päinvastoin, molemmissa paikoissa oikein hyvät ja mieleiset soittokunnat solisteineen.

Kello 20 nurkilla saavuin Savion lavalle. Ei ollut juuri tanssiväkeä. Muutamia pariskuntia ja hieman tuli lisää ensimmäisen tunnin aikana. Tajusin heti alussa, ettei tästä hyvää seuraa, jos tänne jään. Joku varttunut herra haki tanssimaan ja osasin suunnistaa pian ulos. En ennättänyt nähdä juuri orkesteri Helminauhaakaan, kun naisten hakualue on samalla sivulla kuin orkesterilava. Suvi Karjulasta näin vilauksen - hän ei vielä ollut esiintymisvuorossa.

Niinpä sitten lyhyen matkan päähän ajelin Hangan lavalle. Se ei nuoruuteni jälkeen ole ollut suosikkipaikkani, mutta tiesin, että Johanna Pakonen Omenapuunsa kanssa ovat hyviä ja jospa siellä on edes hieman enemmän parittomia tanssijoita. Tiesin myös sen, että orkesterissa on tuuraajana Rosso-orkesterista haitaristi/kosketinsoittaja Anna-Liisa Väkeväinen, jota pidän yhtenä parhaimmista soittajista. Sitä paitsi hän myös laulaa oikein hyvin.

Huomasin heti perillä, että orkesterissa on toinenkin tuttu - Voimaorkesterista siirtynyt rumpali hymyineensmiley Heti aluksi alkoi soida hidas valssi ja hyvin tanssitaitoinen herra haki. Jossain hänet olen tavannut, mutta ei mitään mielikuvaa tullut, jos ei myöhemminkään. Hänkin tunnisti minut jostain enkä viitsinyt sanoa, etten muista yhtään missä on nähty.

Sattumaa oli, että illan aloitus Hangan lavalla oli hidas valssi ja siihen myös päätin iltani yhden nurkilla. Jotain muutakin tanssin saman herran kanssa polkkien lisäksi, sillä hän oli kyllä ainoa hyvin tanssiva herra. Muutamat pariskunnat tanssivat kyllä hyvin, mutta ei heistä minulle iloa ollut.

Vajaan kolmen tunnin aikana tanssin kaksitoista kappaleparia ja ihan hyvissä vienneissä. Paikalla kiinnitti huomioni hyvin tanssiva nuori herra, joka hieman itseään vanhemman leidin kanssa tanssi nopeita kappaleita, boogieta ym. Tämä nainen sattui sitten jossain vaiheessa istumaan vieressäni penkissä ja jutellessamme selvisi, että ovat äiti ja poika, lomalla täälläpäin. Molemmat käyvät tanssikursseja ja oli ihan kiva katsella heidän tanssiaan. Ajattelin hakea nuorta herraa tangolle naistenhaulla, mutta järki voittisad  Niitä tangojakin kyllä tuli. Johanna Pakonen lauloi Seinäjoen uutta tangotyyliä olevan En kasvojas muista ja Kaija Lustilan tangon Näiden tähtien alla. Laulut tapahtuivat villasukat jalassa ja oli hän vielä äidillinen muodoiltaan - vauva ei taida olla kovin vanha. Joskus ennen muistan hänen esiintyneen paljas jaloin. Valssi Kielon jäähyväiset oli erittäin mieleinen minulle Anna-Liisan esittämänä. Ei ilta ollut loppujen lopuksi pöllömpi, jos ei nyt kovin viisastakaan ajella kahdessa paikassa.