Metsälinnassa 19.7.2009

Jostain syystä olen alkanut tulla ennakkoluuloiseksi esitettävän musiikin suhteen ja jonkun kerran ihan väärinymmärtänyt illan luonteen. Joskus on ollut ilta ihan tanssi-illan nimellä, vaikka minusta kyse on ollut enemmän konsertista.

Niinpä Metsälinnan sunnuntai-iltaan saavuin varautunein mielin. Tanssiorkesteri Avalon aloitti illan kello 19 haitarimestarilla täydennettynä. Mukavaa oli tanssimusiikki sen 45 minuuttia. Mukavaa oli tanssiakin.

Olin ymmärtänyt, että Suvi Teräsniska orkesterinsa Suvin kanssa aloittaa myöhemmin. Laskin, että ilta on ainakin aluksi hyvä. Orkesteri Suvi aloittikin ilman solistia ja vuorotteli Avalonin kanssa. He yllättivät musiikillaan ja hellyttivät mieleni orkesterinimivalinnallaan. Voiko kauniimmin arvostaa solistiaan kuin tämän etunimen ottaminen orkesterin nimeksi.

Jostain kumman syystä minulla oli käsitys, etten pidä yhtään solistin lauluista. Erehdyin. Iskelmää on siis monenlaista. Orkesteri soitti oikein hyvää tanssimusiikkia ja solistin kappaleet olivat kauniita ja tanssittaviakin. Eipä ihme, että kultalevyn mitat täytti keväällä hänen ensimmäinen levynsä Särkyneiden sydänten tie.

Tanssiväkeä oli saapunut paikalle ihan hyvä määrä, vaikka ympäristössä oli ainakin kahdet tanssit. Suvin esiintyessä oli nuorten fanien joukko lavan edessä ja oli joukossa vanhempiakin ihmisiä.

Naisia oli tullut tansseihin tavalliseen tapaan runsaasti ja yleensä alkuillasta on kohdallani onnistuneempia tansseja, kun hieman väljempää. Mukavasti kuitenkin pitkin iltaa tanssimista tuli, vaikka minua ahdistaa ahtaus. Ei ollut huonoimmasta päästä tämäkään ilta. Pikemminkin hyvin yllättävä, kun ottaa huomioon, että solisti kertoi olevan tämän hänen ensimmäisen keikkakesänsä tanssipaikoilla. Muutoinhan hän on esiintynyt jo jonkin aikaa ja saavuttanut nuorten suosion.