18.07.2011 Keurusselässä Anne Mattila ja Mistral

Kun muistini on mikä on, niin arvelin olleeni viime syksynä heidän tansseissaan edellisen kerran. Reilu neljä kuukautta siitä vain olikin.

Nyt lomalla oli lyhyt matka ajaa Keurusselälle. Tanssit alkoivat kello yhdeksän ja olin siihen aikaan paikoitusalueella. Valssit olivat menossa ja väkeä ei ollut tanssipuolella vielä tungokseen asti. Muualla talon tiloissa oli ruokailijoita, lapsiperheitä ja terasseilla olevia.

Tämä paikka on hyvä lomanviettopaikka kauniissa maisemissa Keurusselän rannalla. Niinhän se Beritkin laulaa Keurusselän sinestä. Tanssipuoli on ravintolan perällä, tanssilattia syvennyksessä. Ylätasanteella on mukavia tuoleja ja pöytiä. Kuin luotu minun iltani kuluksi. Tuoremehulasini kanssa istahdin pöytään, jossa oli kolme naista. Siinä iltani suunnilleen sujui, jos ei lasketa neljää hetkeä tanssilattialla ja kahvion puolella käyntiä sekä tauolla juttuhetkiä soittokunnan kanssa. Orkesteria olin tullut kuulemaan ja katsomaan ja Annekin on plussaa. Hän oli kaunis tummissa pitkissä hiuksissaan ja vaalea kesämekko yllään. Kiinnitin huomioni hänen korkokenkiinsä. Samannäköiset osti tyttärenikin hiljan. Mietin, mitenhän naiset pysyvät pystyssä niillä koroilla. No, ei niillä pitkiä matkoja kävellä. Käytin itsekin ennen aina tanssiessani korkokenkiä ja jossain vaiheessa ihan oikeita tanssikenkiä. Sittemmin mukavuussyistä siirryin matalampikorkoisiin kenkiin.

Orkesteri soitti yhden setin ja Anne esiintyi seuraavat kaksi osuutta ja orkesterille jäi vielä reilu tunti aikaa. Musiikkiin oli tullut paljon uutta ja osansa on varmaan haitaristin sovituksilla. Annella oli kappaleita, joita en ole kuullut. Hän osaa ottaa yleisönsä, olipa paikka mikä tahansa. Annen viimeiset kappaleet olivat ennen kiitoskappaleita odottamani duetto basistin kanssa, Sielu salamoi, joka vuodesta toiseen on minusta upea kappale. Toinen oli vanha kappale Bailando, josta oli tehty haitaristin “käsin“ hieno esitys. Jäin vielä kuuntelemaan Mistralin yhden setin ennen poistumistani.

Tanssiväki ei nostanut tanssitunnelmaani ja paikalla näytti olevan sekahaku. En keksinyt ketään sopivaa haettavaa. En vain jaksa kaikkien tanssivuosien jälkeen arvailla, osaisiko joku viedä edes kohtuudella. Juomapuolihan kukoisti ja asiakkaita riitti sillä puolella. Rohkaistuneena sitten haetaan ketä keretään. Kun katselin sitä tanssimista, niin mieli ei tehnyt lähteä tuolistani mihinkään. Kaksi humalaista keksi minut. Toista kiitin kovasti yrityksestä ja jatkoin istumistani. Toisen mukaan lähdin, mutta se oli kauheaa ja sain “hilattua” hänet katetun ulkoverannan puolelle, jossa myös väkeä oli tanssimassa. Ei mitään tajua rytmistä. Illan ainoat kappaleet kohtuudella olivat erään varttuneen herran hakemat. Tangot, chachaat (taisi toinen olla haitaristin hieno sovitus, sitä piti kuunnellakin) ja rumbat. Tanssillisesti ne sujuivat hyvin.

Jälkeenpäin ajatellen ihmettelen omaa malttiani istua paikalla monta tuntia tanssimatta, kun on vielä hyvä musiikki. Mutta niin se on, kun on paikalla orkesteri, josta pidän, keskityn vain kuulemaan ja katselemaan heitä. Seuraavan kerran yritän päästä Mistralin tansseihin paikkaan, jossa on minulle sopivaa tanssiväkeäkin enemmän paikalla.  Ja haitaristin Käenkoskella kuulemani polkat on päästävä kuulemaan ja toivottavasti myös tanssimaan.

Mistralin kokoonpano:

Jukka "Sputnik" Nurmi (basso, taustalaulu)

Juha "Farmari" Haapio (kitara, taustalaulu)

Kari "Kille" Tenkula (rummut, taustalaulu) 

TJ "Räyski" Määttä (acc, koskettimet ja taustalaulu)