Olipas ilta!

 <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Kun oma vointi hieman kohenee ja vaikken hiihtämään ole voinut vielä lähteä, niin koko viikon on tanssijalkoja vaivannut – tanssiin kutsu. Vielä illan suussa olin silti kahden vaiheilla, lähteäkö vai ei. Tanssikalenterista voin vain katsella, että on niitä perjantaitansseja etelän oikeissa tanssipaikoissa. Me maalaiset saamme tyytyä ravintolatansseihin ja useimmiten ne eivät mieltä ylennä eivätkä tanssihaluja täytä. Niinpä alle ja yli sadan kilometrin päässä oli kalenterin mukaan ihan hyvät orkesterit jopa neljässä paikassa. Valitsin sen lyhimmän ja lähinnä paikan tanssilattian koon perusteella.

 

Mäntymotellissa olivat esiintymässä Marita Taavitsainen, Koivu ja Aki Hietala. Jossakin muistini lokeroissa on ollut mielikuva, että orkesteri on hyvä, jopa ilman solistia ja haitaristi Tinkalaa, jonka taitoja olen aina ihaillut. Pettymys oli orkesteri heti alussa. Oliko äänentoistossa vikaa vai halusivatko esittää hiljaa kuin taustamusiikkia. Luulin jo, että henkilöt ovat muuttuneet orkesterissa, sillä rumpalikin lauloi vaatimattomasti. Kosketinsoittajan äänessä oli enemmän pontta.

Tutkin äsken orkesterin taustatietoja ja kyllä kokoonpanon pitäisi olla entinen.

 

Toisella setillään orkesteri virkistyi ja alkoivat soittaa reippaammin ja volyymejakin löytyi. Sitten kolmannen setin alussa solisti ja haitaristi ilmaantuivat lavalle. Parin kolmen kappaleen jälkeen solistin ääni petti ja hän kertoi, ettei voi jatkaa laulamista. Sen parinkymmenen minuutin esiintymisen ajan heitä ja myös tanssijoita kuvattiin johonkin dokumenttiin. Olisin kyllä halunnut kuulla Tinkalan tangomarkkinoiden 1998 voittaman sävellys/sovitus kappaleen Suudelmia ja samppanjaa solistin esittämänä. Se on minulle yksi mieleisiä kuultavia ja myös tanssittavia. Se vuosi oli kyllä muutenkin mieleenjäävä tangokuninkaan osalta. Jouni Kerosen esittämä, edellisen vuoden toiseksi tullut kappale on musiikillisesti yksi voimakkaimmin minuun vaikuttava kappale Seinäjoen tango-orkesterin säestämänä. Tiedoista löytyy tälle palavalle tangolle alla olevaa osuvaa tietoa:

 

"Vuoden 1997 voittotangon Olet maailmain säveltäjä Katja Lampela oli ensimmäinen kilpailun voittanut naissäveltäjä. Saija Varjuksen tumma ääni sopii hyvin tähän kohtalokkaaseen tangoon.

Saman vuoden toiseksi tulleen Kimi Markkolan säveltämä ja sanoittama Taivas salamoi-tango, jatkaa enteellisten tangojen sarjaa. Tangokuningas 1998 Jouni Keronen kertoo, että kerran hänen esittäessään laulua tanssikeikalla, ukonilma tummensi taivaan ja salamat räiskyivät raivokkaasti. Vuoden 1999 finaalissa Petri Hervannon laulaessa kappaletta, finaalipaikalta hävisivät sähköt ja Urheilutalo pimeni. Samalla myös suora valtakunnallinen TV-lähetys katkesi. Laulussa on jotain, joka saa luonnonkin välillä hurjistumaan."

 

Kotiinlähtöä olin suunnitellut melkein ensi valsseista lähtien, tosin niissä ei ollut vikaa, kun tutun kanssa tanssin. Tanssiväki oli osin pikkujouluväkeä ja muuta vähemmän tanssivaa. Sekahaku-kylttikin laitettiin palamaan, että syntyisi enemmän hakuja. Naisethan ovat innokkaampia hakemaan. Itseä ei innostanut mikään haku, sillä tanssin paloa ei kukaan herra saanut aikaan. Tangolle hain ulkonäöltä tuttua herraa, sillä en halunnut tulla haetuksia kävelemään lattialle. Toiselle tangoparille haki toinen tuttu herra, jonka kanssa viimeksi tanssittu kauan sitten. Tangotaito olikin kasvanut kovasti ja kerroinkin sen hänelle. Harjoitus tekee mestarin tai jotain sinnepäin oli vastaus.

Kahdet fuskut ja fokseja ennätin tanssia kahden ja puolen tunnin aikana, kun solistin lopettaessa yhdentoista jälkeen minäkin poistuin. Illasta jäi tyhjän ja turhan tuntu. Asenteita kai olisi opittava muokkaamaan paikkakohtaisesti.

 

Tuntuu vain, että niin paljon kuin tanssipaikoista ja niiden sijainneista on puhetta ja puutetta, niin etelän tanssiväki saisi olla tosi tyytyväinen tanssitarjontaan. Kateus on kai synti, mutta kadehdin todella heidän mahdollisuuksiaan. Asuinpaikkansa jokainen valitsee itse ja useimmiten se on työpaikkasidonnainen. Eivät kaikki voi etelässä asua ja siksipä on tyytyminen olosuhteisiin.