05.04.2013 Kylpylähotelli Peurunka

Perjantai-ilta kutsui minua Peurunkaan mieluummin kuin torstai-ilta, jolloin paikassa käy lähiseudun tanssiväkeä varsinaisen kylpylähotellin asukkaiden lisäksi. Minua kiinnosti kovasti nähdä ja kuulla pian 15 vuotta sitten Lavatähti-kilpailun voittanutta Marko Tuovista. Paikalla olikin vain kaksi herraa esiintymässä ja kun toinen herroista näytti tutulle jäin katsomaan mitä illasta tulee. Ei ollut väkeä runsaasti, mutta tanssillisen puolen pelasti muutama herra.

Hyvinhän solisti lauloi, mutta enempi seurasin haitaristi/kosketinsoittaja/laulajaa, joka tulikin juttelemaan tauolla. Tuttu mies hän oli, kymmenen vuotta Teuvo Oinaan orkesterissa haitaria soittanut Marko Jolkkonen ja sen jälkeen jatkanut musiikkiuraansa yksin tai pienissä kokoonpanoissa kuten nyt toisen Markon kanssa. Kyllä hyvän tanssimusiikin saa kuulumaan nykyaikaisilla laitteistoilla. Tuntuu kuin lavalla olisi paljonkin eri soittimia.

Alkuvalssille minua haki viereisen pöydän kookas mies ja veikin ihan sujuvasti. Haki myös myöhemmin tanssimaan. Sitten paikassa kuntoutumassa ollut herra haki muutaman kerran. Huomasin jo alkuillasta hyvin lattialla liikkuvan herran, joka hakikin sitten tanssimaan. Itse asiassa hänen kanssaan tulikin tanssittua paljon, useita kappaleita peräkkäin ja pieniä taukoja pidimme kumpikin omassa pöydässään. Selvisikin illan aikana, että hän on innostunut kovasti salsasta ja käynyt jopa ulkomailla leireillä. Latinalaistanssit olivat hallussa kuten ihan tavalliset tanssilajit.

Olin tehnyt hyvän valinnan tanssi-illan suhteen ja mennyt ns. rauhalliseen iltaan. Illan musiikit olivat tanssittavan hyvät. Ei yksi pääsky kesää tee, mutta yksi tanssimies voi tehdä hyvän tanssi-illan. Lisäksi oli tosi mukava pitkästä aikaa tavata Marko Jolkkonen. Viimeksi se oli kai vuonna 2007, kun hän jätti Oinaan orkesterin.